Kotikartanoyhdistys ry on järjestöjen vuonna 1996 perustama yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa ihmisläheisen toimintaympäristön kansalaisille, jäsenjärjestöille ja monille muille toimijoille Joensuun seudulla ja koko Pohjois-Karjalassa. Yhdistyksen perustajajäseniä oli 16, nyt jäsenjärjestöjä on 42.
Yhdistys toteuttaa ydintoimintaansa tukevia Koulutus- ja kurssitoimintaa, Kriisikeskusta, perhetyötä tekevää Helinä-hanketta ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävää TE-keskuksen rahoittamaa Välittämällä TyöElämään -hanketta.
Kaikessa toiminnassamme on punaisena lankana järjestölähtöinen ennalta ehkäisevä ja kuntouttava mielenterveystyö ja kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen.
Arjen hyvinvoinnin murros on tuonut mukanaan ennustamattomuutta ja lyhytjänteisyyttä. On syntynyt loputtomien valintojen yhteiskunta, jossa kaikki on epävarmempaa ja monimutkaisempaa. Tämä vaatii entistä enemmän selviytymistaitoja ja aiheuttaa epävarmuutta kansalaisissa.
Pohjois-Karjalassa työttömyys aste oli syyskuussa 19,5 %, joka on huomattavasti yli maan keskiarvon. Erityisesti nuorten työttömyyden kasvu ja ammattikouluttamattomien nuorten määrän lisääntyminen on huolestuttava ilmiö Pohjois-Karjalassa.
Työttömyyden lieveilmiöinä näkyy lisääntyneet päihde-, taloudelliset ja ihmissuhdeongelmat.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden pahoinvointi näkyy Joensuun seudulla mm. kasvavina lastensuojelun ja kasvatus- ja perheneuvolan kuluina. Myös sijoitettujen lasten ja nuorten lukumäärä on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Nämä yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät Kotikartanon arjessa työpajatoiminnan, Helinä-hankkeen ja kriisikeskustoiminnan kautta sekä mielenterveyskuntoutujien työ- ja ryhmätoimintojen kysynnän kasvussa. Toimeentulon niukkuus tulee myös esille päivittäin toiminnoissamme.
Kotikartanoyhdistys ry puuttuu näihin ilmiöihin vaalimalla Kotikartanon yhteisöllisyyttä, kehittämällä ja toteuttamalla sosiaalista työllistämistä, järjestölähtöistä matalan kynnyksen kriisi- ja perhe-työtä sekä vertaisryhmä- ja tukitoimintaa. Toimintavuoden aikana Kurssitoiminta kehittää edelleen lasten ja nuorten parissa tehtävää ennaltaehkäisevää työtä yhteistyökumppaneiden kanssa elämys-pedagogisten menetelmien avulla.
Kotikartanon katon alla toimii moninainen, erilaisten ihmisten muodostama yhteisö, jossa arvostetaan ja kunnioitetaan erilaisuutta, annetaan jokaiselle mahdollisuus osallisuuteen ja tekemiseen sekä hyödynnetään omaa asiantuntijuutta ja osaamista vastavuoroisesti niin omassa yhteisössä kuin jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden muodostamassa yhteistyöverkostossa.
Vuosi 2010 on yhdistyksen Työhyvinvoinnin teemavuosi, jolloin kiinnitetään huomiota erityisesti työhyvinvointiin vaikuttaviin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.
Koulutus- ja kurssitoiminnasta, Helinä-hankkeesta, Kriisikeskuksen toiminnasta ja Välittämällä TyöElämään -hankkeesta on omat toimintasuunnitelmat liitteenä.
RAY:n yleisavustuksella mahdollistamme Kotikartanoyhdistyksen hallinnon, monipuolisen kansalaisia, jäsen- ja muita kansalaisjärjestöjä palvelevan koulutus- ja kurssitoiminnan sekä työ- ja päivätoiminnan.
Yhdistys hallinnoi Kriisikeskusta, Helinä-hanketta ja TE-keskuksen rahoittamaa Välittämällä TyöElämään -hanketta 2008 – 2010.
Henkilöstö resurssit vuodelle 2010
Hallinto 2 henkilöä, ATK-paja 1 henkilö, Ruoka- ja majoituspalvelut 1 henkilö, Tekstiilipaja 1 henkilö, Puu- ja kehystämö 1 henkilö, Yksilövalmentaja 1 henkilö, Ohjaaja/yksilövalmentaja näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten koulutusten ohjaukseen ja kehittämiseen 1 henkilö
(omarahoitus), kurssitoiminta 2 henkilöä, Helinä-hanke 2 henkilöä, Kriisikeskus 3 henkilöä ja Välittämällä TyöElämään 2 henkilöä (TE-keskuksen rahoituksella).
Nyt vuodelle 2010 RAY:ltä haettavalla yhden ohjaajan lisäyksellä mahdollistetaan entistä yksilöllisempi tuki yhä useammalle työ- ja päivätoimintaan osallistuvalle henkilölle. Olemassa olevilla resursseilla emme pysty aina kohdentamaan tarkoituksen mukaista ja oikea aikaista tukea ja ohjausta Kotikartanolla tai tukiverkostossa.
Vuoden 2009 syyskuun alkuun mennessä Yksilövalmentajalla oli 28 asiakasta ja lisäksi 8 henkilöä yksilöllisessä työvoimapoliittisessa koulutuksessa ohjattavana. Vuoden 2010 aikana tätä toiminta- ja ohjausmallia on tavoitteena laajentaa Kotikartanon sisällä ja ulospäin yhteistyökumppaneiden tarpeisiin. Se on mahdollista vain, jos toimintaan saadaan lisäresurssia.
Henkilöstön osaamisen ajan tasalla pitäminen ja jaksaminen yhä haasteellisemmassa ohjaustyössä on tulevien vuosien haasteena. Toimintavuoden aikana ohjaajat osallistuvat Opetushallituksen rahoittamaan Työpaikkaohjaajakoulutukseen yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Toimihenkilöt osallistuvat työnohjaukseen ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa.
Toiminnan kehittämis- ja suunnittelupäivät pidetään koko henkilöstölle 2-3 kertaa vuodessa. Kehittämistyöhön osallistuu myös yhdistyksen hallitus.
Kotikartanon yhteisöllisyyden säilyttämisen kannalta maanantaisin pidettävät väen palaverit koetaan erittäin tärkeiksi. Palavereissa käsitellään Kartanon arjen asioita, kuullaan asiantuntija alustuksia, tietoiskuja ajankohtaisista ja yhteisön jäseniä puhuttavista asioista koko väelle tehtyjen toivekartoitusten pohjalta.
Saumaton sisäinen yhteistyön pajaohjaajien, yksilövalmentajan, koulutus- ja kurssitoiminnan ja pro-jektityöntekijöiden välillä lisää myös työssä jaksamista. Sitä kehitetään edelleen toimintavuoden aikana.
Tämän päivän työelämä vaatii työntekijöiltä entistä enemmän jaksamista, niin toimihenkilöiltä kuin Kotikartanolla työelämään valmentautuvilta. Työhyvinvointia edistäviä yhteisiä koulutus-, teema-, ja virkistyspäiviä järjestetään koko Kartanon väelle.
Terveyspiste-toiminnalla motivoidaan henkilöitä omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen, testien avulla kartoitetaan fyysistä kuntoa ja laaditaan suunnitelmia kunnon kohentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Terveyspisteeltä saa myös henkilökohtaista neuvontaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kaikilla yhdistyksen työntekijöillä/Kartanon väellä on mahdollisuus harrastaa liikuntaa eri muodoissa yksi tunti viikossa työaikana
Yhdistyksellä on päivitetty työterveyshuollon ja työsuojelun suunnitelma. Erillistä tasa-arvosuunnitelmaa ei ole, mutta se huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Toimintamme onnistumisen ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että yhteisöllämme on toimivat yhteistyösuhteet julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ja riittävästi molemminpuolista tietoa toiminnoista ja palveluista.
Yhdistyksen toiminnasta ja vaikuttavuudesta tehdään toimintavuoden aikana ulkopuolinen arviointi.
Kiinteistökustannusten nousu, ohjaajaresurssien lisäyspaineet ja ATK-kaluston uusimistarve nostaa kuluja ja luo tarpeen lisäykseen RAY:n rahoitushakemukseen, vaikka eletäänkin niukkuuden aikoja.
Tulopuolella kunnan osuuden arvioidaan hieman nousevan. Se kohdentuu Kriisikeskukselle kuntaosuuksina 25 000€, Helinä-hankkeelle 17 000€ ja Välittämällä TyöElämään 10 000 €.
Yleistoimintaan haetaan RAY:lta 85 000€ lisäystä edellisen vuoden avustukseen. Työtoiminnan tuottoihin ei ole odotettavissa lisäystä vuoden 2009 elokuun toteuman perusteella. Muiden omantoiminnantuottojen arvioidaan hieman kasvavan edellisistä vuosista.
Kaavio1. Toteutuneet tuotot vuosille 2007 – 2008 ja arvio vuodelle 2010 Kotikartanon kokonais-budjetissa.
Kulupuolella yleistoiminnan kiinteistökulut nousevat arvioidusti n. 9 000 €, ATK-laitteiden uusimiseen arvioidaan menevän n. 15 000 €. Palkkakulut on arvioitu 56 000 € suuremmiksi kuin edellisenä vuotena. Siihen on laskettu 1.9.2009 tulleet palkankorotukset ja yleistoimintaan yhden ohjaaja-resurssin lisäys sekä kurssitoimintaan 8 000€ lisäys palkkakustannuksiin. Ulkopuoliseen arviointiin varataan 7 000 € vuodelle 2010.
Kaavio 2. Toteutuneet kulut 2007 – 2008 ja arvio vuodelle 2010 Kotikartanoyhdistys ry:n kokonaisbudjetissa
Toimintaa arvioidaan suhteessa tavoitteisiin johtoryhmässä, hallituksen kokouksissa, raporteissa RAY:lle ja Työvoimahallinnolle.
Lisäksi tehdään toimintavuoden aikana ulkopuolinen arviointi yhdistyksen yleistoiminnasta ja toimintojen vaikuttavuudesta yksilöille ja yhteiskunnalle.
Kotikartanoyhdistys tarjoaa järjestötoimijoille ja yhteistyökumppaneille tiloja ja toimintaympäristön, majoitus ja ruokapalveluja järjestöjen omiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Lisäksi kurssitoiminta tarjoaa kansalaisjärjestöille heidän tarpeistaan lähteviä koulutuksia, kursseja ja virkistystoimintaa.
Kotikartanoyhdistys ry osallistuu Maakuntaliiton nimeämän järjestöasiain neuvottelukunnan työskentelyyn sekä sen asettaman vapaaehtoistoimijoiden koulutustyöryhmän toimintaan. Neuvottelukunnan tavoitteena on nostaa järjestöjen ääni maakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksen tekoon ja saada järjestöt mukaan maakunnalliseen suunnittelutyöhön.
Kotikartanoyhdistys osallistuu Kaste-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn ja on siten kehittämässä vertaisryhmätoimintaa alueellisesti.
Kotikartano toimii alueellisten mielenterveystyötä tekevien järjestöjen työryhmän koolle kutsujana.
Tätä työryhmää esitetään viralliseksi Järjestötoiminnan neuvottelukunnan ”Henkinen Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa” työryhmäksi.
Yhteisvoimin tuodaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elinoloihin, elämänhallintaan, hyvinvointiin ja asemaan liittyviä epäkohtia ja muutosehdotuksia päättäjien tietoisuuteen. Näin toimitaan yhdessä edellä mainittujen ryhmien edunvalvojina. Yksittäisten kansalaisten edunvalvontaa tehdään päivittäisessä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Vuonna 2010 panostetaan terveyden edistämiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämiseen järjestökentälle. Tässä apuna ovat Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun Terveysalan koulutusohjelman opiskelijat työssäoppimisjaksoilla.
Järjestöille suunnatun koulutus- ja virkistystoiminnan tavoitteena on järjestöjen oman toiminnan vahvistaminen. Koulutusta suunnataan myös tukemaan järjestöjen vastuuhenkilöiden ammattitaitoa ja jaksamista yhdistystoiminnan peruskoulutuksien ja hallitustyöskentelyn tehostamiskurssien avulla.
Järjestöjen vapaaehtoisille tarjotaan räätälöityjä koulutuksia, seminaareja ja virkistystoimintaa. Tukihenkilöitä ja vertaisryhmien ohjaajia koulutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa heidän tarpeisiinsa.
Kotikartanoyhdistys ry on mukana toteuttamassa mielenterveysjärjestöjen yhteistä Rätinki-lehteä, joka toimii viestintä kanavana kaikille yhteistyökumppaneille ja tuo kuntoutujan äänen esille.
1. Järjestöjen välinen yhteistyö tiivistyy Yhdessä järjestettyjen tapahtumien ja koulutusten määrä lisääntyy (tilastot ja kyselyt) Yhdessä järjestettyihin tilaisuuksiin osallistujien määrä lisääntyy (kyselyt) Järjestöjen vapaaehtoistoimijat jaksavat paremmin (kyselyt)
Kotikartanoyhdistys ry tarjoaa tilat ja toimintaympäristön jäsenjärjestöjen ryhmätoiminnoille. Lisäksi se toteuttaa ammatillisesti ohjattuja, alueellisista tarpeista esille nousevia ryhmätoimintoja. Ryhmätoiminnoissa kehitetään toimintamalleja, joissa toimitaan yhdessä julkisen sektorin toimijoiden kanssa.
Jo olemassa olevaa yhteistyökäytäntöä erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kanssa jatketaan ja kehitetään edelleen. Järjestöt toteuttavat yhdessä toiminnallisen päivän Paiholan sairaalassa. Päivän aikana esitellään, mitä toiminta ja tekemisen mahdollisuuksia ja tukimuotoja järjestöt tarjoavat mielenterveyskuntoutujille kotiutumisvaiheessa ja myöhemminkin.
Kotikartanon kaikki toiminnat voidaan nähdä terveyttä ja hyvinvointia edistävänä ja huono-osaisuutta ehkäisevänä toimintana. Työllä ja tekemisellä työpajoissa on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointinsa kokemisessa. Työ- ja erilaiset ryhmätoiminnat antavat kokemuksen kuulumisesta yhteisöön ja mielekkään tekemisen kautta osallistujat saavat onnistumisen kokemuksia ja luottamus omaan itseen vahvistuu.
Työ- ja päivätoiminnoissa olevia henkilöitä tuetaan keskustelujen avulla, ohjataan tarvittaessa ammattiavun piiriin. Yhteistyöpalaverit hoitavan tahon kanssa ovat tärkeitä, jotta työtoiminta tukisi mahdollisimman hyvin kuntoutumissuunnitelmaa.
Tavoitteena on, että työtoimintaan osallistuu 30 kuntoutujaa toimintavuoden aikana.
Vertaisryhmätoiminnolla mahdollistettiin ryhmäläisten osallisuuden kokemuksia, sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja lievitettiin yksinäisyyttä. Keskeinen koulutustoiminnan painopiste on edelleen jäsenjärjestöjen tarpeisiin suunnattujen tukihenkilökoulutusten, mielenterveyskuntoutujien vertais-ryhmätoiminnan ja ryhmänohjaajakoulutuksen sekä erityisesti jatkokoulutusten edelleen kehittäminen ja laajentaminen maakuntaan. Yhteistyötä tehdään jäsenjärjestöjen kanssa koulutuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Mielenterveyskuntoutujille suunnattu, viikoittain kokoontuva pienryhmätoiminta (Kirjavat) on osoittanut tarpeellisuutensa ohjattuna toiminnallisena vertaistukiryhmänä. Ryhmän rinnalle kehitetään syrjäytymisvaarassa oleville mielenterveyskuntoutujille suunnattua päivä- ja viikonlopputoimintaa. Sidosryhmä- ja pajaosaamista hyödynnetään edelleen toimintojen sisällöissä. Järjestölähtöisen, mielenterveyttä tukevan ja ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaaminen enemmän lapsille ja nuorille ja lapsi- ja perhetyön tehostaminen on toimintavuoden yhtenä tavoitteena.
Kriisikeskuksen toiminta on ensiapuluonteista. Lähtökohtana on ihmisen arvostaminen ainutlaatuisena, vastuullisena ja tasavertaisena yksilönä – keskeistä on ihmisen itsensä kokema avun ja tuen tarve sekä siihen oikea-aikaisesti vastaaminen. Kriisikeskuksen toiminnan pääpaino on ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä ja ongelmien varhaisen vaiheen auttamisessa.
Apua tarjotaan puhelimitse kaikille soittajille asuinpaikkakunnasta riippumatta.
Kriisikeskuksen toiminnassa painottuu ajan erilaisten elämäntilanne- tai traumaattisten kriisien auttamistyö. Asiantuntevalla kriisiauttamisella tuetaan asiakkaan toipumista ja ennaltaehkäistään pitempiaikaisten mielenterveysongelmien syntymistä.
Kriisikeskuksen toiminta jakaantuu ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistyöhön, ammatilliseen kriisityöhön sekä kriisi- ja traumatyön erityisosaamiseen.
Kotikartanoyhdistys ry on merkittävä alueellinen Välityömarkkinoiden toimija, joka kehittää toimintaansa yhteistyökumppaneiden kanssa vastaamaan ajan haasteita.
Yhdistys toteuttaa sosiaalista työllistämistoimintaa startti/ryhmä-, työ-, yksilövalmennuksen sekä koulutuksen keinoin.
Ryhmävalmennuksen tavoitteena on herättää osallistujien motivaatio oman elämänsä suunnitteluun, löytää omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. Jakson aikana kartoitetaan työhistoriaa ja koulutustaus-taa tarkoituksen mukaisen jatkopolun löytämiseksi. Välittämällä TyöElämään -hanke toteuttaa ryhmävalmennusjaksot.
Yksilövalmennuksen tavoitteena on edistää asiakkaan työllistymis- tai opiskelumahdollisuuksia ja ohjata tarpeen mukaan päihde- ja mielenterveyspalveluihin, työkyvyn kartoitukseen, ammatilliseen kuntoutukseen, eläkeselvittelyyn jne. sekä lisätä arjenhallintaa. Palvelu suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan, palvelun suunnittelussa on mukana asiakas, työvoimaneuvoja, sosiaalityöntekijä, yksilövalmentaja ja asiakkaan muun verkoston edustaja, mikäli on tarve.
Kaavio 3. Esimerkki asiakkaan kuntoutumispolusta yksilö- ja työvalmennuksen keinoin
Helinä-hankkeen perhetyön osaamista hyödynnetään Kotikartanoyhdistyksen sosiaalisen työllistämisen kentässä. Jos Kotikartanolla työhön valmentautujan tai kuntoutujan henkilön arjen hallinnan tai työllistymisen esteet todetaan olevan perhetilanteessa, Helinä-hankkeen työtekijät menevät kotiin kartoittamaan tilannetta ja yhdessä perheen kanssa etsitään ratkaisuja arjen pulmatilanteisiin.
Työpajoissa työvalmennus tapahtuu perustietojen ja osaamiskartoituksen pohjalta tehdyn suunnitelman mukaisesti. Valmennusjaksoihin sisältyy Kotikartanon toteuttamat @- ja A-ajokorttikoulutukset, Hygienia-passi ja Ensiapukoulutukset.
Tärkeää on löytää ja kohdentaa valmennustoimenpiteet asiakaslähtöisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Tämä edellyttää koko toimijaverkoston (työvoimahallinto, yritykset, kunnat, oppi-laitokset ja järjestökenttä) saumatonta yhteistyötä.
Osallistumalla Työvoimahallinnon koolle kutsumaan Välityömarkkinatyöryhmään Kotikartanoyhdistys ry on vahvasti kehittämässä tätä yhteistyötä ja toimivia yhteistyökäytäntöjä.
Yhdistys on myös mukana Seutuhallituksen nimeämässä työryhmässä, jonka toimeksiantona on laatia seudullinen Välityömarkkinoiden toimintaohjelma ja sen pohjalta laatia 2010 alkavaksi seudullinen EU-hanke Välityömarkkinoiden toimivuuden kehittämiseksi. Jos hanke toteutuu, Kotikartanoyhdistys ry on omalla osaamisellaan toteuttamassa hanketta.
Erityisesti vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille on entisestään vaikeutunut. Tähän vaikuttaa laman myötä avoimien työpaikkojen vähentyminen ja toisaalta työttömien työnhakijoiden puutteellinen osaaminen.
Työllisyystilanteeseen tulee jatkossa vaikuttamaan eläkepoistuman merkittävä suurentuminen väestön vanhenemisen myötä sekä taantuman jälkeen elinkeinoelämän elpyminen. Suuren osan työvoimavaroista muodostavat ne työttömät työnhakijat, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille.
Nyt vaikean työllisyystilanteen aikana on tärkeää kaikilla mahdollisilla toimenpiteillä parantaa näiden henkilöiden osaamista ja ammattitaitoa ja näin edistää pääsyä avoimille työmarkkinoille taantuman jälkeen.
Jo olemassa olevan valmentavan koulutuksen sekä ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen rinnalle pitää kehittää erilaisia kouluttautumisvaihtoehtoja, joissa huomioidaan vaikeasti koulutettavien henkilöiden erityistarpeet.
Kotikartanoyhdistys ry on kehittänyt yhteistyössä Työvoiman palvelukeskuksen, Ammattiopisto Luovin sekä Pohjois-Karjalan Aikuisopiston kanssa oppimisen mallia, jossa on mahdollista joustavasti yhdistää koulutusta ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Ohjaus ja tuki opiskeluun tapahtuu työpajoissa yksilö- ja työvalmennuksella. Opinnot suoritetaan näyttöjen kautta Kotikartanon työpajoilla sekä yhteistyöverkoston työpaikoilla. Oppimisen ohjaus ja tuki tulee kaikille työpaikoille Kotikartanon kautta. Tämä malli hyödyntää niitä henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole pystyneet/eivät pysty opiskelemaan ryhmän mukana ja/tai heillä on ammatilliset opinnot keskeytyneet.
Kaavio 4. Esimerkki asiakkaan koulutuspolusta
Tavoitteiden toteutumista seurataan ATK-pohjaisilla kartoitustyökaluilla ja henkilökohtaisilla palautteilla.
Toimenpiteiden vaikuttavuudesta tehdään ulkopuolinen arviointi toimintavuoden aikana.